Henna Karppinen-Kummunmäen väitöskirja Elite English Girlhood in the Eighteenth Century tarkastettiin perjantaina 18.9.2020 klo 12.15 alkaen Arcanumin luentosalissa 1. Vastaväittäjä oli dosentti Heli Valtonen Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuus oli seurattavissa myös verkossa. Kuulijoita oli salissa 13, etäyhteyksillä 57.
Karppinen-Kummunmäki tarkastelee väitöskirjassaan 1700-luvun aikana tyttövuosiaan eläneitä kirjeenkirjoittajia, päiväkirjanpitäjiä ja muistelijoita. Näiden omakohtaisten tekstien kautta hän pääsee osoittamaan, että myös 1700-luvulla tyttöys oli erillinen elämänjakso. Sen rajat eivät olleet aina kirkkaat ja määritettävissä, vaan väittelijä esittää, että tyttöys oli prosessi, josta siirryttiin jossain vaiheessa pois. Selkein vedenjakaja oli avioituminen, mutta Karppinen-Kummunmäki näyttää tutkimuksessaan, että sekään ei aina automaattisesti tehnyt tytöstä naista. Naiseksi kasvettiin.
Eliitin tyttöjen elämää määrittivät moninaiset normit ja odotukset. Karppinen-Kummunmäen lähdeaineistoon sisältyy runsaasti myös normatiivista kirjallisuutta. Hän on tyttöjen kirjeitä ja päiväkirjoja analysoidessaan havainnut kuitenkin, että arjen tasolla odotuksiin ei aina vastattu. Väittelijä totesikin puheenvuorossaan, että käsitys siitä, että vain miehet olisivat voineet vaikuttaa elämänsä rakentumiseen, on väärä. Tyttöjen toimijuus oli vahvaa eikä se sulkenut heitä automaattisesti säädyllisyyden piirin ulkopuolelle.
Vastaväittäjä nosti esiin väitöskirjan näkökulmallisen moninaisuuden, tarkasteleehan väittelijä tyttöyttä sekä sukupuolen, iän, luokan kuin toimijuudenkin pääkäsitteiden kautta ja lisäksi lähestyy teemaa kokemuksen analyysin kautta. Vastaväittäjä kaipasi performatiivisuuden vielä vahvempaa tulkintaa.
Henna Karppinen-Kummunmäen tutkimus tuo uuden näkökulman 1700-luvun sukupuolihistorialliseen tutkimuskirjallisuuteen painottaessaan nimenomaan iän merkitystä ja muistuttaessaan siitä, että tutkimus on ollut aiemmin varsin ikäsokeaa.
Teksti: Marjo Kaartinen, kustos
Vastaa