Tänä keväänä vietin kymmenen viikkoa Yhdysvalloissa, ensisijaisesti tutkijavierailulla Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä. Vajaan kolmen kuukauden matkaan mahtui lisäksi arkistomatkat Teksasin yliopiston Harry Ransom -keskukseen Austinissa ja Fort Lewisin korkeakoulun Southwest Studies -keskukseen Coloradon Durangossa. Matkalla mukana olivat puolisoni sekä 5- ja 1-vuotiaat lapsemme, jotka toivat arkeen iloa.
Matkan aikana ehdin tutustua kolmeen eri korkeakouluun ja kampukseen. Kevään poliittiset kamppailut ja epävarmuus olivat läsnä, mutta vaikuttivat vierailijana arkeeni yllättävän vähän. En kuitenkaan keskity nyt nykyhetken kriiseihin, vaan pidemmän aikavälin jännitteisiin. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen ja asutuskolonialismin historian tutkijana vierailuni aikani huomasin merkittäviä eroja siinä, miten alkuperäiskansat näkyivät eri yliopistojen kampuksilla.
University of North Carolina at Chapel Hill (UNC)
UNC on viime vuosina panostanut alkuperäiskansoihin liittyvän tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ja oli siten vierailulleni luontainen kohde. Vierailuni aikana osallistuin kuukausittaiseen alkuperäiskansatutkimuksen seminaariin, joka tunnetaan nimellä Carolina Seminar in American Indian and Indigenous Studies. Eräs vierailuni antoisin kokemus olikin pitää oma esitelmäni osana seminaaria. Sain kollegoiltani valtavasti hyödyllistä palautetta ja ideoita jatkoa varten. Itse tutkimusaiheesta kerron lisää jossain muussa yhteydessä!
Vuonna 2006 perustettu UNC:n American Indian Center toimii kohtaamispaikkana ja sen henkilökunnan yhtenä keskeisenä tehtävänä on tukea alkuperäiskansoihin kuuluvien opiskelijoiden opintomatkaa ja hyvinvointia. Keskus lisäksi edistää yliopiston yhteistyötä Pohjois-Carolinan alkuperäiskansojen kanssa. Esimerkiksi tänä keväänä keskuksen yhteyteen avattiin kulttuuriperintöpuutarha, josta löytyy paikallisia kasveja ja tietoa niiden merkityksistä alueen eri alkuperäiskansoille.
American Indian Center järjestää myös säännöllisiä opastettuja kävelykierroksia, joissa avataan yliopiston historiaa UNC:n kampuksella aloittaen siitä, että yliopisto perustettiin occaneechi-, shakori-, eno- ja sissipahaw-kansojen maille. Osallistuin kierrokselle, jota veti lumbee-kansaan kuuluva perustutkinto-opiskelija, joka kertoi avoimesti kampuksella kohtaamastaan rasismista. Hän ei myöskään säästellyt sanojaan kritisoidessaan yliopiston hallintoa. Eri kampuksen rakennuksissa nimittäin säilytetään edelleen ihmisjäänteitä, joita yliopisto ei suostu palauttamaan yhteisöille.
Samalla kampuksella kuitenkin pyritään huomioimaan alkuperäiskansojen olemassaoloa. Vuonna 2014 ylioppilaskunnan viereisen jalkakäytävän kivetykselle valmistui Senora Lynchin tekemä savitaideteos The Gift. Teoksessa näkyy eri haliwa-saponi-kansalle keskeisiä symboleja. Jalkakäytävän varrella on savilaattoja, joissa kerrotaan näiden merkityksestä kansalle.
University of Texas at Austin (UT Austin)
Maaliskuussa vietin reilun viikon Austinissa keräten aineistoa Harry Ransom -keskuksen arkistosta. Kävellessäni Teksasin yliopiston kampuksella Austinin paahtavassa helteessä en löytänyt päällisin puolin merkkejä yliopiston suhtautumisesta alkuperäiskansoihin. Yliopistolla on kuitenkin pieni alkuperäiskansatutkimuksen tutkinto-ohjelma, joka järjestää säännöllisesti yleisölle avoimia tapahtumia.
Vierailuni viikolle osui sopivasti dokumenttielokuvan ensi-ilta ja keskustelutilaisuus. Lyhytelokuva ”We Are on Native Lands: Stodies of Elder Marika Alvarado in Austin, Texas” koostuu otteista lipan mescalero -kansaan kuuluvan Marika Alvaradon haastattelusta, jossa hän kertoo sukunsa kytköksistä nykyisen Teksasin yliopiston alueeseen. Fokuksena oli erityisesti kampuksen läntinen puolisko, jossa itse satuin majoittumaan. Elokuvassa kerrottiin nykyisen Pease-puiston alueella sijainneen Teksasin kuvernöörin omistama plantaasi vielä 1800-luvulla. Alvarado kertoi isoisänsä auttaneen plantaasilla pidettyjä orjina, joihin kuului myös alkuperäiskansojen jäseniä. Elokuvaa katsoessani havahduin siihen, että oma perheeni oli juuri sillä hetkellä leikkimässä samaisessa puistossa.
Dokumenttielokuva toteutettiin Teksasin yliopiston Contextualisation & Commemoration -hankkeen rahoittamana. Hankkeessa on tarkoitus eri keinoin avata yliopiston historian kipukohtia ja sitä kautta rakentaa tasa-arvoisempaa yliopistoyhteisöä. Elokuvan jälkeisessä keskustelutilaisuudessa kuitenkin kerrottiin, että hankkeen jatko on nykyisellään vaakalaudalla sen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tavoitteiden vuoksi.
Fort Lewis College
Sekä UNC:ssä että UT Austinissa tehdään alkuperäiskansatutkimusta, mutta alkuperäiskansoihin kuuluvat opiskelijat ovat selvässä vähemmistössä. Tänä vuonna vain reilu prosentti UNC:n opiskelijoista kuuluu johonkin alkuperäiskansaan, ja UT Austinissa osuus on vielä pienempi. Sen sijaan Fort Lewisin korkeakoulussa Coloradossa opiskelijoista jopa kolmannes on jonkin pohjoisamerikkalaisen alkuperäiskansan jäsen.
Ero selittyy osittain sijainnilla – eteläisen Coloradon lähialueilla on enemmän alkuperäiskansojen reservaatteja kuin Teksasissa tai Pohjois-Carolinassa. Historialla on vielä tärkeämpi rooli. Fort Lewis Collegen alkuperäinen nimi oli Fort Lewis Indian Boarding School, ja oppilaitos toimi vuosina 1892—1909 liittovaltion omistamana alkuperäiskansojen asuntolakouluna. Nykyisin opiskelijat, jotka kuuluvat johonkin Yhdysvaltojen liittovaltion tunnustamaan alkuperäiskansaan, voivat hakea Fort Lewis Collegesta vapautusta lukukausimaksuista.
Kampus sijaitsee mäen laella keskellä Coloradon vuoristoa, Durangon kaupungin laitamilla. Ympäristö on hätkähdyttävän kaunis. Alkuperäiskansojen kulttuurit näkyvät ja kuuluvat kampuksella, esimerkiksi taideteoksissa ja patsaissa ympäri kampusta. Viikon mittaisen vierailuni aikana kuulin myös, kuinka powwow-tapahtumaan valmistautuvan rumpuryhmän musiikki kantautui liikuntasalista. Työskennellessäni Southwest Studies -keskuksen arkistossa sain myös seurata sivusta, kuinka korkeakoulua esiteltiin reservaattikouluista tulleille oppilasryhmille.
Ainakin lyhyen vierailuni aikana kampuksen yhteisö vaikutti avoimelta, ja henkilökunta sekä opiskelijat ottivat minut lämpimästi vastaan. Alkuperäiskansojen kulttuurien näkyminen ja oppilaitoksen oman historian avoimesti esille tuominen vaikuttaa luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Akatemiaprojektini keskiössä on solidaarisuus valtaväestön ja alkuperäiskansojen välillä. Matkan aikana pohdin paljon yliopistojen ja tutkijoiden vaikutusvaltaa suhteessa alkuperäiskansoihin. Yhdysvaltalaiset yliopistot ovat vuosisatojen ajan häivyttäneet alkuperäiskansojen olemassaoloa. Korkeakoulut, joissa vierailin keväällä, ovat kaikki eri tavoin pyrkineet korjaamaan tätä epäkohtaa – vaihtelevin tuloksin. Jää nähtäväksi, jatkuuko historian traumojen purku lähivuosina. Tällä hetkellä pienetkin askeleet kohti yliopistojen sovintoa alkuperäiskansojen ja muiden marginalisoitujen yhteisöjen kanssa tuntuvat olevan uhattuina.
*******
Kirjoittaja Reetta Humalajoki on akatemiatutkija. Tutkijavierailu oli osa hänen Suomen Akatemian rahoittamaa projektia ”White Solidarity and Native North American Rights in the United States, Canada, and Western Europe, 1960s-1990s.”
Vastaa