Kulttuurihistorian oppiaineen historian 38. väitöstilaisuus järjestettiin Janus-salissa Sirkkalassa lauantaina 7. tammikuuta 2012, kun FM Lauri Keskinen väitteli tutkimuksella Seura tekee kaltaisekseen. Poliittinen sosialisaatio varsinaissuomalaisissa työväenurheiluseuroissa vuosisadan vaihteesta 1920-luvun alkuun. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuudessa oli urheilujuhlan tuntua, sillä Janus-sali oli ääriään myöten täynnä. Kustoksen klassisiin tehtäviin kuuluu laskea yleisön määrä, ja tällä kertaa paikalla oli 74 henkeä. Keskisen tutkimus on artikkeliväitöskirja, jossa pohditaan varsinaissuomalaisten työväenurheiluseurojen piirissä tapahtunutta poliittista sosialisaatiota, aatteen oppimista, vuosina 1903–23. Kiinnostavaksi ja haasteelliseksi teeman tekee se, että muistitietoa on käytettävissä vain niukasti ja enemmänkin on kyse mahdollisten oppimistilanteiden paikantamisesta ja niiden merkityksen arvioinnista.

Väitöstilaisuus alkoi Keskisen lektiolla, jonka jälkeen oli vastaväittäjän vuoro astua esiin. Nevala avasi puheenvuoronsa viittamalla tutkimuksiin siitä, miten jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 on nykypäivän historiakäsityksen keskeisiä virstanpylväitä. Lähimenneisyyden avainkohdassa urheilu on näyttäytynyt kansakuntaa yhdistävänä tekijänä, mikä saa helposti unohtamaan tosiasian, että suomalainen urheilukulttuuri on suurimman osan historiastaan ollut jakaantunut. Tämän kahtiajaon ytimessä Keskisen väitöskirja on.

Vastaväittäjä johdatteli keskustelun tutkimuksen perusteisiin, kysymyksenasetteluun, menetelmiin, rajauksiin, rakenteeseen, lähteisiin ja tutkimustilanteeseen. Eloisaa keskustelua kuunnellessa tuntui siltä, että urheiluhistoriaa pitäisi ehdottomasti tutkia vielä nykyistä enemmän. Niin paljon urheilu on määritellyt kansakuntaa, mediaa, sukupuolta ja luokkaa 1900-luvun Suomessa.

Vilkas keskustelu jatkui lähes klo 15 asti, minkä jälkeen juotiin kakkukahvit Januksen aulassa.