Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli (1939).
Suomalaisuuden päivää vietetään J. V. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta. Snellman syntyi Tukholmassa 207 vuotta sitten, vuonna 1806. Hän on 1800-luvulta lähtien kuulunut kansakunnan kaapin päälle, ja hänen kuvansa on koristanut niin pastillirasioita kuin seteleitäkin. Itse asiassa Snellman oli ensimmäinen suomalainen henkilö, jonka kuva painettiin seteliin. Kyseessä oli vuonna 1939 Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli. Snellman kulki suomalaisten lomakossa vuoteen 1986 asti, 100 markan setelissä, joka tunnettiin ”snelluna”. Uudessa setelimallistossa Snellman sai tehdä tilaa Sibeliukselle, mutta euron käyttöönotto vuonna 2002 jätti uuden kuvaston vaiheet lyhyeksi. ”Snellusta” jäi vain muisto.
Heli Rantalan lectio praecursoria. Kuva: Marjo Kaartinen.
Eilen, Snellmanin päivän aattona 11. toukokuuta 2013 klo 12 suomalaisuuden ikoni otettiin kansakunnan kaapin päältä kriittisen tarkastelun kohteeksi. Turun yliopistossa tarkastettiin FM Heli Rantalan kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa. Vastaväittäjänä toimi professori Marja Jalava Tampereen yliopistosta. Rantalan väitöskirja pureutuu kysymykseen siitä, millainen asema kulttuurin, sivistyksen ja sivilisaation käsitteillä oli Snellmanin historiallisessa ajattelussa. Usein Snellman on nähty hegeliläisyyden kautta, saksalaisen kulttuurin perillisenä, mutta Rantala osoittaa, miten Snellman ammensi vaikutteita myös muista ilmansuunnista, Ruotsista Ranskaan.
Snellman ei itse kirjoittanut sellaista tekstiä, jota voisi kutsua historiankirjoitukseksi, mutta hän kommentoi historiantutkimusta ja historiallista ajattelua paljonkin. Väitöskirjan viimeisestä luvusta jää mieleen erityisesti sitaatti, joka tuo mieleen Augustinuksen Tunnustusten näkemykset ajallisuudesta:
”– – niin menneisyys kuin tulevaisuuskin ovat todellisia vain silloin kun kumpikin on nykyhetkeä ts. että kunkin ajan todellisuus on kadonnut itse tuon ajan mukana ja että aika, jota ei vielä ole, kuuluu ainoastaan mahdollisuuksien alueelle – –. Kukaan ei voine epäillä sitä, – – että jokainen nykyhetki sulkee sisäänsä kaiken todellisuuden.” (Cit. Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon, s. 227)
Väitöstilaisuudessa väittelijä ja vastaväittäjä kävivät vilkkaan tieteellisen keskustelun, jota Tauno Nurmela -salissa seurasi 45 henkeä. Päätteeksi arvostelutoimikunnan jäsen esitti kysymyksen, minkä jälkeen kustos päätti tilaisuuden klo 14.10.
Vastaa