Turun yliopiston klassisin väitössali on päärakennuksen Tauno Nurmela -sali, jossa on vuosien mittaan näytelty monta draamaa. Lauantaina 5. maaliskuuta 2011 Nurmelassa väitteli FM Silja Laine tutkimuksellaan ”Pilvenpiirtäjäkysymys”. Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat, joka tarkastelee Suomen pääkaupungin rakentumista ja kansainvälistymistä ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten jännitteessä. Väitöstilaisuus alkoi Laineen lectio praecursorialla, joka avasi laajan näkymän teemaan ja ammensi korkeiden rakennusten historiasta, aina Babelin tornista ja keskiajan katedraaleista asti. Tämän jälkeen vastaväittäjä dosentti Anja Kervanto Nevanlinna piti avauspuheenvuoronsa, jossa korostui pilvenpiirtäjäkysymyksen historiallinen merkitys mutta samalla myös sen ajankohtaisuus. Korkeat rakennukset herättävät yhä intohimoja.

Vastaväittäjä johdatti keskustelun tutkimuksen peruskysymyksiin, kuten käsitteisiin, rajauksiin, ongelmanasetteluun, lähdeaineistoon ja tutkimustilanteeseen. Laineen tutkimuksen lähtökohdissa tärkeää on kiinnostus mielikuvituksen historiaa kohtaan: väitöskirja ei analysoi ainoastaan sitä, miten konkreettisista pilvenpiirtäjistä kiisteltiin 1920-luvun Suomessa vaan millaiset kulttuuriset tekijät ehdollistivat ja mahdollistivat pilvenpiirtäjiin liittyvää mielikuvitusta.

Kustoksen klassisiin tehtäviin kuuluu laskea, paljonko paikalla oli yleisöä. Tauno Nurmela -salissa oli tällä kertaa 65 henkeä, ja tilaisuus päättyi klo 14.