FM Ilana Aallon väitöskirja Isyyden aika. Historia, sukupuoli ja valta 1990-luvun isyyskeskusteluissa (Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 112) tarkastettiin lauantaina 24. marraskuuta 2012. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo Markkola Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuudessa Turun yliopiston Tauno Nurmela -salissa oli paikalla 88 henkeä. Juuri tänä vuonna kulttuurihistorian oppiaine täyttää 40 vuotta. Nyt väitöskirjoja on lähes sama määrä, sillä Aallon tutkimus on järjestyksessä 39. Oppiaineen ensimmäinen väitös tosin oli vasta vuonna 1988, ja valtaosa tohtoreista on valmistunut vuoden 1999 jälkeen. Kulttuurihistorian väitösten joukossa Aallon tutkimus on pioneeriluontoinen, sillä se ottaa esiin isyyden historian ja analysoi merkittävää lähimenneisyden ilmiötä, 1990-luvun isyyskeskustelua.

Ilana Aallon väitöskirja purkaa intohimoja herättänyttä isyyskeskustelua sekä aikalaiskirjallisuuden ja lehdistökeskustelun että omaelämäkerrallisen aineiston avulla. Jälkimmäisenä aineistona on ennen kaikkea Kansanrunousarkistossa sijaitseva Isää etsimässä -kirjoituskilpailu, joka toteutettiin vuosina 1998-99 ja joka toimii työn ytimenä. Aalto pureutuu erityisesti kysymyksiin siitä, miten isän ja äidin vanhemmuuden rajoja määriteltiin ja millaisia miehiä isien tuli olla. Aiheen valinta on merkittävä jo siitä syystä, että suomalaisen isyyden historiaa on tutkittu todella vähän. Aallon työ tarjoaa alalle lähtökohdan tulkitsemalla 90-luvun debattia, jossa pohdittiin usein myös historiallista ulottuvuutta, (oletetun) perinteisen isän ja modernin isän välistä suhdetta.

Vastaväittäjä Pirjo Markkola toimi tilaisuuden kapellimestarina ja johdatti keskustelun taitavasti tutkimuksen ydinkysymyksiin, aineiston tulkintaan, teoreettisiin käsitteisiin ja kokoaviin argumentteihin. Väittelijä vastasi asiantuntevasti ja napakasti, ja keskustelua oli ilo seurata.

Loppulausunnon jälkeen varattiin tilaisuus yleisön kysymyksille, mutta ylimääräisten vastaväittäjien puuttuessa kustos päätti tilaisuuden klo 14.10.