Koleranpelkoa ja niskuroivia kaupungin päättäjiä – Saastunut Raumanjoki aiheutti vihastusta ja ihastusta

Vähävetisyydestään kuuluisaksi tullut, Vanhan Rauman lävitse kiemurteleva Raumanjoki, oli keskiajalla hieman nykyistä leveämpi. Myöhemmin maankohoaminen on muuttanut Rauman maanpinnan muotoja ja joki on myös muuttunut sen mukana.[1] Sven Mellenius kuvaili Raumanjokea pieneksi puroksi, joka edesauttaa kaupungin läpi kulkevaa ilmavirtausta. Maa olikin kohonnut 1800-luvulle tultaessa jo niin paljon, että laivojen oli jäätävä kilometrin päähän kaupungista.[2] Maankohoamista huomattavammin Raumanjokea muutti, ja kaupunkilaisten elämään vaikutti kuitenkin joen saastuminen. Se aiheutti 1800-luvulla kaupungissa paljon keskustelua ja useassa lehtiartikkelissa toistuukin tyytymättömyys kaupungin päättäjien kykenemättömyyteen hoitaa tilannetta. Kesäkuussa 1896 Rauman Lehdessä kuvailtiin Raumanjokea myrkkyjoeksi, jonka surkea tila oli sekä nähtävissä että haistettavissa. Haju levisi koko kaupunkiin ja sen pelättiin levittävän kulkutauteja, kuten esimerkiksi koleraa.[3] Raumanjoen vedenlaatua heikensivät ennen kaikkea sen varrelle rakennetut tehtaat, kuten nahkatehdas ja värjäämö. Lisäksi sitä käytettiin yleisenä jäteviemärinä.[4]

1900-luvulla Raumanjoen tilanteesta alettiin huolestua toden teolla. Vuosisadan alussa Rauman kaupungin päättäjät kielsivät joen käytön “yleisenä likaviemärinä” ja joen likaamisesta määrättiin sakkoja. Tämä lopetti esimerkiksi joessa pyykkäämisen.[5] 1900-luvulla pyrittiin tekemään muitakin parannuksia joen hyväksi, esimerkiksi vuonna 1911 Raumanjoen varressa sijaitsevalle nahkatehtaalle tehtiin tarkastuskäynti joen “iljettävän hajun” pois saamiseksi.[6] Vasta 1930-luvulla aloitettiin viemäröinti ja likavesien johtaminen puhdistamoon.[7]

Saastuneisuudestaan huolimatta Raumanjokea pidettiin kuitenkin raumalaisten keskuudessa tärkeänä. Vuonna 1910 Rauman Lehdessä julkaistiin Hymni Rauman joesta, jossa joen tärkeyttä kuvataan vertaamalla sitä muun muassa Ranskan Seineen.

 

Lähteet

Niukkanen, Marianna, Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi: Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla. Suomen kaupunkirakentamisen historia, I. Toim. Henrik Lilius & Pekka Kärki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.

 

Koskinen, Ulla, Miettinen Tiina & Korhonen, Teppo: Talouden hidas muutos, Uudistuva maakunta: Satakunnan historia VI (1750-1869). Toim. Pertti Haapala, Satakunnan Museo,  Porin kaupunki ja Satakuntaliitto, Pori 2014.

 

“Jokiasiastamme”, Uutisia Raumalta ja ympäristöltä. Rauman Lehti 17.6.1896,

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/557856?page=2&term=Rauman&term=joki

 

Lehmuskallio, P. & Tanhuanpää, A. 2001. Rikas rakas Vanha Rauma. Rauma: WestPoint.

 

“Joki kysymyksemme”, Rauman Lehti 8.8.1911,

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1283638?page=2&term=Rauman&term=joessa

 

Hymni Rauman joelle, Päivän pakinaa. Rauman Lehti 15.9.1910,

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/684608?page=3&term=Rauman&term=joelle

 

 

[1] Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014, 60.

 

[2] Koskinen, Miettinen & Korhonen 2014, 160-161.

 

[3] “Jokiasiastamme”, Rauman Lehti 17.6.1896, 2.

 

[4] Lehmuskallio & Tanhuanpää 2001, 59.

 

[5] “Terveydenhoito kaupungissamme”, Rauman Lehti 9.6.1908.

 

[6] “Joki kysymyksemme”, Rauman Lehti 8.8.1911.

 

[7] Lehmuskallio & Tanhuanpää 2001, 59.