30-vuotisen sodan melskeissä 1600-luvulla perustettiin Hämeenkangasta pitkin kulkevan tien varrelle, Karvianjoen varteen, Kyrön Skantsina tunnettu linnoitus. Turun ja Pohjanmaan välillä kulkenut tie oli kulkukelpoinen kesälläkin muutoin soidensa vuoksi vaikeakulkuisella seudulla.
Kustaa II Adolfin valtakaudella perustettu linnake oli alun perin tarkoitettu sotapalvelusta pakoilevien jalkaväen miesten valvomiseen ja kiinniottamiseen sekä vangitsemiseen. Samalle paikalle oli jo aikaisemmin, nuijasodan vuosina, perustettu maalinnake pysäyttämään Karvianjoen yli kulkevat nuijamiehet. Tuolloin joenylityspaikkaa vartioivat kaksi tykkipatteria viisikulmaisine valleineen. Karvianjoki oli myös rajajoki, johon Kyrön laaja pitäjä pohjoisessa päättyi.
Joenylityspaikka oli sotilaallisesti merkittävä, koska sen kautta voitiin siirtää joukkoja Pohjanmaan ja Satakunnan sekä Etelä-Suomen välillä. Toisaalta sen kautta voitiin myös katkaista vihollisjoukkojen eteneminen. Skantsin linnoitus oli ilmeisesti alkuperäisessä käytössään, sotapalvelusta paossa olevien miesten vankilana, vain muutaman vuosikymmenen ajan. Myöhemmin merkittävälle etappipaikalle perustettiin kestikievari.
Vaikka Skantsin historia linnoituksena on lyhyt, on se säilyttänyt nimensä kartoissa vuosisatojen ajan.
Kyrönkankaantiestä voi lukea lisää tien omilla www-sivuilla.
Alla olevissa liitetiedostoissa ovat Karviassa 18.9.2013 järjestetyn yleisöseminaarin esitykset. Niitä voi vapaasti käyttää opetuksessa. Muistattehan, että tekijänoikeudet ovat esityksen laatineilla asiantuntijoilla.
Kuuntele Suomalaisen Ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutoksia 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.