Maankohoaminen on merkittävin karttakuvaamme muovaava prosessi. Se on myös niin voimakas luonnonilmiö, ettei ihminen voi siihen millään tavalla vaikuttaa. Maankohoamisen syytä ei ole aina tiedetty. Ihmisten mielikuvitus keksi kuitenkin ratkaisut oudolle ilmiölle. Selityksiä olivat muun muassa veden katoaminen merenpohjan rakoihin ja veden haihtuminen. Vielä 1700-luvulla yleinen uskomus oli, että vesien pakeneminen rannikoiltamme oli seurausta vedenpaisumuksen jälkitilasta.
Todellinen syy löytyy jääkaudesta. Mannerjäätikön painon vaikutuksesta maankuori painui alaspäin painaumaksi. Satakunta vapautui mannerjäätikön painosta noin 9000 vuotta sitten, jonka jälkeen maankuori alkoi palautua entiseen asemaansa. Ilmiötä kutsutaan maankohoamiseksi.
Porissa maa kohoaa noin 6 mm vuodessa. Se tekee ihmisen elinaikana noin puolimetriä. Rannikon asukkaat näkevät elinaikanaan pieniä muutoksia rannikon rantaviivassa ja muodoissa. Pidemmällä aikavälillä saaret muuttuvat niemiksi ja merenlahdet kuroutuvat umpeen. Arvioidaan, että maa tulee kohoamaan vielä 100–150 metriä.
Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558 Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi rantaviiva on loitonnut nyt noin 20 kilometrin päähän kaupungista. Reposaareen ja Mäntyluotoon satama siirrettiin vuonna 1775.
Yyterin santojen alue nousi arvioiden mukaan meren pinnan yläpuolelle noin vuonna 1700, jolloin hiekka kuivui ja joutui altiikksi tuulen toiminnalle. Yyterin vanhimmat dyynit ovat siis muutaman sadan vuoden ikäisiä ja ovat tällä hetkellä metsittyneitä kangasmetsiä muutamien satojen metrien päässä nykyisestä rantaviivasta.
Maankohoamisen seurauksena veden alta paljastuu aina lisää hienoa maa-ainesta tuulien kuljetettavaksi ja dyynien rakennusaineeksi.
Yyteri kuuluu Natura2000-suojelualueverkostoon. Tarkastele suojelualueen aluerajausta Lounaispaikan karttapalvelussa.
Yyteristä voit löytää:
- alkiodyynejä
- esidyynejä
- rantadyynejä
- metsäisiä rantadyynejä
Dyynit syntyvät tuulen kuljettaessa ja kerrostaessa hiekkaa. Erilaiset hiekka- ja tuuliolosuhteet muodostavat erilaisia dyynejä. Yyterissä vallitsevat lähes esteettä mereltä puhaltavat länsi- ja lounaistuulet, jotka muodostavat puhallussuuntaansa nähden poikittaisia dyynejä. Lähinnä rantaviivaa on matalia kumpumaisia alkiodyynejä, niiden takana matalien symmetristen selänteiden muodostamia esidyynejä. Alkio- ja esidyynien takana ovat pitkät rannansuuntaiset lähes suorat dyyniselänteet eli rantadyynit. Niiden korkeus on yleensä 2-3 metriä, mutta rannan keskiosassa ne ovat paikoin jopa 7 metrin korkuisia. Näiden takana on vanhoja,
metsittyneitä rantadyynejä.
Tehtävä:
Tulosta alla oleva tiedosto dyynit.pdf. Etsi kuvasta alkiodyynejä, esidyynejä, rantadyynejä ja metsäisiä rantadyynejä.