Rauman Nahkatehtaan perusti Karl Fredrik Sjöblom vuonna 1870, jolloin se toimi nimellä K. Fr. Sjöblom nahka-ja remmitehdas. Tehdas tuotti parhaimmillaan pohja- ja päällisnahkoja valjaisiin ja remmeihin, satuloita, jalkineita, laukkuja, lompakoita ja muita nahkateoksia, sekä liimaa ja karvahuopia. Tehdas olikin tuotannollaan toiseksi suurin Suomessa 1900-luvun alkupuolella, ja samaan aikaan Rauman suurin tehdas.​

Sijainti satamakaupungissa, jokisuulla oli tuotannollisesti erinomainen, sillä suurin osa vuodista laivattiin Etelä-Amerikasta. Tehtaan toiminta alkoi vaikuttaa ympäristöönsä negatiivisesti. Rauman nahkatehdasta pidettiin suurimpana syyllisenä joen sietämättömään asiantilaan. Nahan valmistuksessa käytettiin eri väkevyysasteen happoja, ja osa tehdasjätteistä päätyi Raumanjokeen.

Vaikka nahkatehtaan työolot saattoivat olla paikoittain vaaralliset, työllisti se silti suuren määrän raumalaisia; jonain vuosina lähemmäs 500 henkeä toimi tehtaan alaisuudessa. Tämä johti siihen, että kun tehdasta yritettiin saada vastuuseen joen saastumisesta, kesti prosessi kauan, sillä ensin ei oltu halukkaita asettamaan Raumalle tärkeää yritystä hankalaan asemaan. Lopulta kuitenkin Raumajoen järkyttävä tila sai ihmiset järkiinsä, sillä maankohoamisen seurauksena madaltuvasta ja ajoittain vähävetisestä  joesta oli vuosien saatossa tullut löyhkäävä likaviemäri. Jätevesien käsittelyä ryhdyttiin tehostamaan, ja Raumalle valmistui biologinen jätevedenpuhdistami jo vuonna 1934. Nahkatehdas ajautui lopulta konkurssiin 1968, jonka jälkeen 70-luvulla rakennus purettiin.

Lue lisää vesiensuojelun historiasta Raumalla ja muualla:

Laakkonen, Simo (1999). Harmaat aallot. Ympäristösuojelun tulo Suomeen. Suomen historiallinen seura, Helsinki.