Kyrönkankaan maantie on tunnettu myös Hämeenkankaan maantienä. Tässä 1650-luvun pitäjänkartassa Kantin kylä kuuluu Kyrön pitäjään. Kyrön Skanssina siihen aikaan tunnettu linnoitus on kartassa nimellä Skantsi Karvianjoen rannalla.
Kyrön pitäjänkartta 1650-luvulta
Hans Hanssonin Porin lääninkartta vuodelta 1713 osoittaa Karvian (Kyrön) Skantsin lääninrajaksi.
Rykmenttijakokartta 1780-luvulta osoittaa Karvian kuuluneen Kyrön komppaniaan.
Hattujen sodan jälkeen Suomeen nimitettiin kenraalikuvernööriksi Kreivi von Rosen. Hän teetti Suomesta uuden, tarkemman kartan. Kartassa on kuvattu hallinnoliset rajat, tiestö, vesistö ja asutus. Rauhanajasta huolimatta kartta palveli sotilaallisia ja taloudellisia tarkoituksia. Karttaan on merkitty Kyrönkankaan maantien varrelle Skantsi.
Kreivi von Rosenin kartta 1747
Maanmittauskonttorin johtaja Erik Wetterstedt toimitti koko Suomen kattavan kartaston maakuntakarttoineen. Satakunnan karttalehti on valmistunut vuonna 1775. Karttaan on merkitty Karvian kirkonkylän ohella Skantsi.
Rykmenttijakokartta Suomen sodan ajalta, vuodelta 1808, osoittaa Karvian kuuluneen Porin rykmenttiin. Karttaan on merkitty myös Skanssi (Skantsi).
Suomen suuriruhtinaskunnan teitä kuvaava Carl Cathaniel Clerkin kartta vuodelta 1805 osoittaa Suomen tärkeimmät tiet 1800-luvun alussa. niihin on merkitty Kyrönkankaan tie ja sen etappina Kyrön Skantsi Karviassa.
Skånelaisen kirkkoherra Peter Klerckin perheeseen syntynyt Carl Nathanael pääsi ylioppilaaksi Lundista 1748. Isänsä jälkiä seuraten hän aloitti Lundin yliopistossa teologian opinnot samana vuonna, mutta jo kolme vuotta myöhemmin hän kuitenkin päätti vaihtaa papin kauhtanan sotilaan univormuun. Hän astui vapaaehtoisena palvelukseen linnoitusjoukkoihin 1751, ja Pommerin sodan puhjetessa 1757 hän oli kohonnut konduktööriksi. Hän menestyi sodassa ja sai 1759 nimityksen ylipäällikkö Augustin Ehrensvärdin adjutantiksi.
Palveltuaan laivastossa sodan päättymisen jälkeen majuriksi kohonnut nuori upseeri määrättiin 1776 Suomen kartoituslaitoksen palvelukseen. Kartoittaminen oli tuona aikana voittopuolisesti sotilaallista toimintaa, jonka tuli palvella operaatioiden valmistelua niin maalla kuin merelläkin. Siksi se myös kuului armeijan tehtäviin. Klerckin työtä arvosteltiin ajoittain jyrkästi, varsinkin koska hän halusi luovuttaa tiedustellut kartat vain kuninkaalle eikä arkiseen sotilaskäyttöön. Kustaa III oli tyytyväinen ja aateloi majuri Klerckin 1780. Samana vuonna af Klerckeristä tuli myös Suomen kartoituslaitoksen johtaja. Hänen johdollaan valmisteltiin Suomen kartastoa, joka saatiin lopullisesti valmiiksi 1805.
Lue lisää Carl Cathaniel Clerkin vaiheista Ruotsin kuninkaan armeijan palveluksessa.
Suomen suuriruhtinaskunnan tiet 1805
Rusthollijakokartta Suomen sodan ajalta, vuodelta 1808, ei ulotu Karvialle saakka, mutta siihen on merkitty kantin kylän kohdalle Skanssi.
Suomen suuriruhtinaskunnan posti- ja tiekartta vuodelta 1848 tuntee Kantin kylän Skanssina. Skanssi oli tärkeä etappi majataloineen pitkän maantien varrella. 1800-luvun puolivälissä vanha Kyrönkankaantie oli vielä paljon merkittävämpi reitti kuin esimerkiksi Karvian kirkonkylään johtava maantie.
Suomen posti- ja tiekartta 1848.
www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.
Suomen yleiskartta 1860-luvulta tuntee vielä Skanssin paikannimenä, vaikka Kantin kylä ja Kantin talot olivat jo silloin vakiinnuttaneet asemansa.
Karttalähde:
www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.