Maisema voidaan luokitella karkeasti ottaen kulttuurimaisemaan ja luonnonmaisemaan. Maisemaan vaikuttavia tekijöitä ovat niin ihmisen jättämät jäljet, kuten tilan raivaaminen uusille asutuksille, sekä luonnon omat muutokset, kuten maankohoaminen. Maisema vaikuttaa ihmisen alueelliseen identiteettiin ja on osa ihmisen arkiympäristöä. Maisema on myös jatkuvasti altis muutoksille. Maisemaan sisältyvää kulttuuriympäristöksi kutsutaan Suomessa muinaisjäännöksiä, rakennusperintöä ja kulttuurimaisemia. Kulttuuriympäristö syntyy siis ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta.

Raumanjoen käyttäminen pyykinpesupaikkana ja viemärinä kiellettiin 1906. Siihen saakka pyykkärit olivat tuttu näky yläjuoksulla.

Raumanjoen ympäristön maisemalla on monipuolinen menneisyys. Se on ollut altis ihmisen ja luonnon aiheuttamille muutoksille. Raumanjoki on alun perin ollut pitkälle sisämaahan työntynyt meren salmi. Se oli vuosisatojen ajan nykyistä leveämpi vesireitti, jota pitkin laivat pystyivät purjehtimaan Kaunisjärvelle saakka. 1300-luvulla Raumanmeren rantaviiva on kulkenut lähellä nykyistä Kalatoria, jolla sijaitsivat tavara-aitat. 1600-luvulla maankohoamisen myötä satama siirtyi kauemmas kaupungin keskustasta lähemmäs nykyistä Kauppatoria ja myöhemmin kaupungin länsireunalle, salmen suulle 1800-luvulle tultaessa Raumanjoki oli jo mataloitunut niin paljon, että salmensuun satamaan pääseminen oli mahdotonta.

Raumanjoella luonnon aiheuttamat muutokset vaikuttivat myös ihmisten arkimaisemaan. Esimerkiksi laivat ovat olleet arkipäiväinen näky joen madaltumiseen saakka, eikä ihmekään, sillä 1800-luvulla Rauman kauppalaivasto oli yksi sen ajan suurimmista koko maassa. Luontaisen kuivumisen ohella Raumanjoen veden laatua heikensivät myös sen rannoille rakennetut teollisuuslaitokset, kuten värjäämö ja nahkatehdas. Raumalaisen arkimaisemaa tällöin tulivat värittämään nahkatehtaan jokeen vuodattamat hajut ja värit.

Raumanjoen maisemassa näkyivät myös ihmisten arkiaskareet, esimerkiksi pyykkineidit olivat tavallinen näky paloportailla Raumanjoen uomassa. Toinen arkipäiväinen näky maisemassa olivat joella aiemmin näkyneet kalastajat. Yksi Raumanjoessa nähtävä muutos on myös siltojen määrä. Joen voi nykyään ylittää noin kymmenestä eri kohdasta, mutta aiemmin siltoja oli huomattavasti enemmän, noin kolmekymmentä. Voimme vain kuvitella kuinka vilkas paikka Raumanjoki tällöin on ollut!

Näin ollen Raumanjoen maisemaan ovat vaikuttaneet ajan saatossa niin ihminen kuin luontokin. Nykypäivänä voi olla vaikeuksia hahmottaa menneen ajan laivojen kulku tai pyykkineitien pyykkäys joen rannalla. Kuitenkin jälkiä on nähtävissä, esimerkiksi Taarinsillan pielessä sijaitsevina portaina.

Lähteet:

Salo, Altti A & Sundelin, Raimo (2015) Vanha Rauma. Porvoo: Länsituuli.

Lehmuskallio, Pekka & Tanhuanpää, Asko (2001) Rikas rakas Vanha Rauma. Rauma: West Point.

Niemi, Tapio (2000) Vanhan Rauman vuosisadat. Rauma: Tapio Niemi