Perimätietona kulkee tarina, jonka mukaan luostarin munkit olisivat 1500- luvulla pyytäneet joesta kutemaan nousevia lohikaloja.

Rauman joen taimenia pidetään kannaltaan omanaan verrattuna Isojoen taimikantaan, joka on istutettu Rauman edustalle. Ensimmäisiä taimenhavainnot tehtiin 2004. Vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä sähkökoekalastuksissa ja niistä saaduista yksilöistä tehdyissä dna- testeissä kävi ilmi Raumanjoen kannan olevan eri, kuin edellä mainittu istutettu kanta. DNA- testauksen teki Helsingin yliopisto.  Raumanjokeen on tehty kunnostuksia vuodesta 2009. lähtien taimenen kutuun tarvittavien olosuhteiden parantamiseksi.

Taimen käy läpi elämänsä aikana kuusi eri vaihetta. Kuoriuduttuaan keväällä taimenen poikanen aloittaa elämänsä joessa ja kasvaa 0-5 vuotta.

1. Kuoriutuminen joessa
2. Kasvu joessa 0-5 vuotta
3. Smoltuiminen ja vaellus mereen
4. Kasvu meressä 1-3 vuotta
5. Nousu kutemaan kotijokeen
6. Kutu

Joessa kasvettuaan ja vahvistuttuaan taimenen poikanen vaeltaa mereen tai järveen. Tätä vaihetta kutsutaan smoltuimiseksi. Taimen kasvaa meressä 1-3 vuotta, jonka jälkeen se aloittaa kutunousun takaisin kotijokeen, jossa sen on syntynyt. Noustuaan jokeen taimen aloittaa kudun loka- marraskuussa. Taimen kutee joen soraikkoon, jossa hedelmöittyneistä munista kehittyy uusia poikasia, jotka aloittavat kierron alusta.

Raumanjoen taimeniin on istutettu mikrosiruja. Niiden avulla yksittäisten kalojen liikkumista joessa voidaan seurata, samoin kuin taimen paluuta kotijokeensa merivaellukselta. paras vuodenaika taimenten tarkkailuun on loppusyksyllä, kun kutunousu alkaa.

Lähteet:

Opinnäytetyö MERITAIMEN (Salmo trutta m. trutta L.) RAUMANJOESSA – SÄHKÖKOEKALASTUKSET, DNA- TUTKIMUS JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA ,Outi Aalto , Kala- ja ympäristötalous 2008; http://www.kalaleader.fi/kalaleader/sumppu/kalastajia_ja_kalataloutta/meritaimen_nousee_taas_raumanjokeen_kutemaan.1645.news

Sähkökoekalastusraportti Jussi Aaltonen Pyhäjärvi-instituutti 2014