Kokemäenjoki saa alkunsa Pirkanmaan puolelta Vammalan Liekovedestä virraten halki Satakunnan peltoalueitten Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin läpi laskien Porin edustalla Pihlavanlahdella Selkämereen. Yhteensä 121 km pitkä Kokemäenjoki on maamme viidenneksi suurin jokivesistö, jota on muutettu vuosien kuluessa muun muassa tukinuittoa, tulvasuojelua ja vesivoimarakentamista varten. Jokea säännöstellään vesivoimaloiden tarpeisiin keskivirtaaman ollessa 240 m3/s. Huittisissa jokeen yhtyvät Loimijoki ja Sammunjoki, joiden yhtymäkohdan ympärille on muodostunut laaja viljelystasanko. Huittisten ja Kokemäen rajoilla joki jakautuu kahdeksi haaraksi, joiden yhtymisen jälkeen joki virtaa monimuotoisena kohti pohjoista Säpilänniemeen asti kääntyen jyrkästi takaisin kohti etelää ja Kokemäen keskustaa. Kokemäen kohdalla joessa on Kolsin voimalaitos. Harjavallan ja Nakkilan rajalla on Harjavallan voimalaitos, jonka yläpuolella joki levittäytyy suureksi altaaksi. Nakkilan kohdalla joessa on useampia hienoja koskialueita. Ulvilassa joki haarautuu kahdeksi uomaksi, joista kapeampi, Kirkkojuopa, yhtyy pääuomaan Porin rajalla. Ulvilan kaupunki sijaitsee alajuoksun leveällä, muinaisella suistomaalla. Porin keskustassa joki haarautuu jälleen useaksi uomaksi kulkien välillä lähes kahdensadan metrin levyisenä laskien lopulta mereen Pihlavanlahdella.

Maataloudelliset intressit hallitsivat Suomessa jokien käyttöä vielä 1800-luvulle asti. Joen hallintaan ja käyttöön liittyviä kiistoja on luonnollisesti ollut niin kauan kuin joella on ollut erilaisia käyttömuotoja ja käyttäjäryhmiä. Kiistat yleistyivät ja saivat ratkaisevasti uudenlaisen luonteen 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun Kokemäenjokilaakso alkoi teollistua.

Kokemäenjoki liikenneväylänä

Ruotsi menetti suurvalta-asemansa tappiollisen Pohjan sodan jälkeen ja menetettyä ulkoista suuruutta pyrittiin korvaamaan taloudellisella menestyksellä. Maassa luovuttiin suhdanteisiin perustuvasta revanssipolitiikasta ja katseet käännettiin maan sisäiseen taloudelliseen kehittämiseen. Tässä kehittämisessä huomio kiinnitettiin maan luonnonvaroihin ja niiden
hyödyntämiseen. Ajattelutapojen muutokseen sisältyi voimakas kansallinen optimismi, joka perustui uskoon maan luonnonvarojen ja ilmaston erinomaisuudesta. Avainkysymys oli, kuinka nämä saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä. Hyödyn aikakausi kuvaa tämän ajan tieteellistä ajattelutapaa ja ihmisen suhtautumista ympäröivään maailmaan. Ruotsalainen hyötyajattelu oli käytännönläheistä ja eli nimenomaan sovelluksissa.

Valtakunnan tasolla Kokemäenjokeen kiinnitettiin 1700-luvulla huomiota liikenneväylänä. Niin sanotun läpikulkuvesitie-suunnitelman tavoitteena oli koskia perkaamalla ja kanavia rakentamalla parantaa maan liikenneoloja etenkin sisämaasta rannikolle talouselämän edistämiseksi, mutta myös puolustuksellisia näkökulmia pohdittiin.

Kokemäenjoen koskenperkaukset

Nihkeästi edenneitä, laihoja tuloksia tuottaneita koskenperkauksia edistämään perustettiin vuonna 1799 Kuninkaallinen koskenperkausjohtokunta. Se keskitti Kokemäenjoella työt keskijuoksun oikaisuun rakentamalla Kraviojaksi kutsuttua  kanavaa Huittisten ja Kokemäen välillä. Työ jäi kuitenkin kesken vuosien 1808-1809 Suomen sodan vuoksi. Johtokunta perustettiin uudelleen vuonna 1816. Aloittaessaan työt Koskenperkausjohtokunta asetti toiminnalleen kaksi tavoitetta. Se halusi toimia tulvien ehkäisemiseksi Suomen tiheimmin asutuilla ja vauraimmilla viljelysseuduilla sekä pyrki poistamaan tulvien aiheuttamat esteet soiden kuivatuspyrkimyksille. Tulvat vaivasivat alati jokivarren viljelyksiä ja niittyjä. Tavoitteitaan johtokunta lähti toteuttamaan kolmella alueella: Tampereen seudun koskilla, Kyrönjoella ja Kokemäenjoella. Kokemäellä ryhdyttiin perkaamaan useita koskia pitäjän yläpuolella esiintyneiden tulvien ehkäisemiseksi.
Kesken jäänyttä Kokemäen kanavatyötä ei sen sijaan suurten kustannusten vuoksi ruvettu jatkamaan. Kokemäellä perkaustyöt saatiin päätökseen vuosina 1822-1823, minkä jälkeen ryhdyttiin perkaamaan Huittisten Loimijoen koskia.
Kokemäellä aloitettiin perkaustyöt uudelleen vuonna 1828. Kokemäenjoen vesistöalueella perattiin kevättulvien vähentämiseksi useaan otteeseen myös Kaivannon ja Vuolteen salmia vuosina 1818-1832.

Lähde: Louekari, Sami( 2011): Kokemäenjokilaakson muuttuvat toiminnot ja maisema. Teoksessa Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla. Satakuntaliitto, sarja A: 304.

Kokemäenjoki kala-apajana

Kokeäenjoki on ollut kuuluisa lohijoki ennen koskien perkausta ja voimalaitosten rakentamista. Parhaista kalapaikoista kilpailtiin, ja usein myös käräjöitiin.

Kalavedet oli tarkkaan jaettu kylien ja talojen kesken. Omat kalavetensä joesta erotti myös kirkko, joka määräsi esimerkiksi Nakkilan Anolan Ruskilan välisen jokiosuuden piispan kalavesiksi. Kokemäenkartanolle puolestaan luovutettiin oikeuksia kalastukseen lammaistenkoskessa piispan määräyksellä vuonna 1455. Kokemäenjoen kalastus julistettiin jo keskiajalla regaaliksi, eli kuninkaan erioikeudeksi, josta tuli maksaa veroa.

Yksittäisillä kalamiehillä oli omia mertapukkeja, kun taas kylillä ja taloilla oli suuria kalatokeita. Kokemäenjoen kalatokeet sijaitsivat Ruskilankosken ja Havinginkosken välisellä alueella. Tokeiden ylä- ja alapuolella kalastettiin nuotalla. Lohi nousi jokeen kesällä ja silloin oli sen kalastusaika. Syksyn kutuaikana kalastus oli kielletty. Kalastuskieltoa toki vähin äänin yksittäisten kalamiesten toimesta rikottiin, kalansaalis oli siinä määrin tuottoisaa kauppatavaraa.

Lue Toivo teinin muistelmia lohenpyynnistä Kokemäenjoella: Teljän tanhuvilta X. Kokemäenjoki-seuran vuosikirja 1979.

Lue Kokemäenjoen kalastuslaitoksista keskiajalta 1800-luvun puolivälkiin saakka: Salmi, Tapio (2007): Tokeiden ehtoo. Teoksessa:  Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Tutustu Kokemäenjoen apajapaikkoihin ja kalatokeisiin niitä esittävällä kartalla vuodelta 1844.
Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Tutustu Kokemäenjokeen Kokemäenjoen käyttötieto-palvelussa

Tutustu Kokemäenjoen kartta-aineistoihin Lounaispaikan palvelussa.

Avaa alla olevat tiedostot ja tutustu kuviin ja karttoihin Kokemäenjoelta.

11-kiloinen lohi Kokemäenjoelta. Kuvalähde: kalastus.com

Kokemäenjoki (tulosta tiedosto ja lue Kokemäenjoesta vesistönä)

joki (avaa tiedosto ja katsele kuvia ja karttoja Kokemäenjoesta)