Pori oli kasvava teollisuuskaupunki 1900-luvun alussa. Monet V osan asukkaista kävivät töissä mm. Rosenlewillä ja Porin Puuvillatehtaalla. Kaupungissa elettiin silti edelleen hyvin samalla tavoin kuin maaseudulla ja moni kaupunkilaisistakin oli maanviljelijä.
Ennen valintamyymälöiden ja markettien aikakautta suurin osa elintarvikeista oli lähiruokaa. Maito tuotettiin V osassa kaupunkilaisten navetoissa ja myytiin joko suoraan talosta ns. tinkimaitona asiakkaille tai vietiin johonkin V osan lukuisista sekatavarakaupoista. V osassa toimi myös maitokauppa. 1950-luvun lopussa irtomaidon myynti väheni kuluttajapakkausten myötä ja maitokauppa keskittyi meijereille.
Viidennen kaupunginosan jälkeen alkoi maaseutumaisema. Kaupunkilaisten yhteislaidun sijaitsi nykyisen Paanakedonkadun vastapuolella, Aittaluodossa, alueella jota vasta kuivumassa oleva Herralahti piti kosteana.
Kuvassa Tyyne Huhtala on tyttärensä kanssa tuomassa lehmiä laitumelta kotipihan navettaan vuonna 1938.
Kotieläinten pito kaupungissa oli tavallista vielä pitkään 1900-luvulla. V osasta vietiin viimeinen lehmä teuraaksi vasta vuonna 1973.
Joissain V osan pihapiireissä on edelleen näkyvissä nyt jo loppunut karjanpito. Piharakennukset on alun perin rakennettu navetoiksi, lantaloiksi ja rehuvarastoiksi. Nyt näitä rakennuksia on muutettu autotalleiksi, varastoiksi ja pihasaunoiksi.
Herralahdenkatu 13:sta on pidetty lehmiä.
- Tutkikaa, mitä jälkiä karjanhoidosta tutkimuskohteessanne on edelleen nähtävissä.
- Valokuvatkaa havaintonne ja kirjatkaa jo maastossa muistiin tekemänne havainnot. Kurkistakaa paluumatkalla myös Itätullinkatu 14:sta portista.
Palattuanne luokkaan merkitkää tutkimuskohteenne karttasivulle, ladatkaa kohteesta ottamianne valokuvia ja kirjatkaa havaintonne.
Mainoskortti 1950-luvulta kertoo kaupan muutoksesta. Irtomaito ja -kerma vaihtuivat pakatuiksi merkkituotteiksi. Suomen valokuvataiteen museo.
Kaupungin yhteislaidun Aittaluodossa, pitäjänkartassa Herralahdeksi merkityllä alueella.
Tyynen lehmät