Rakennusperintökierros

Eri aikakausista on totuttu käyttämään nimiä, joita sanotaan tyylisuunniksi. Tulkkilassa voi tutustua pienen alueen sisällä useimpiin rakennustaiteen tyylisuuntiin. Tyylisuuntia ovat:

  • Keskiaika aina 1500 luvun alkuun saakka
  • Renessanssi 1500-luku
  • Barokki 1600-luvulta yli 1700-luvun puolivälin
  • Uusklassismi, Kustavilaisuus, 1700-luvun loppupuoli
  • Empire 1800-luvun alkupuoli
  • Kertaustyylit 1800-luvun loppupuoli
  • Kansallisromantiikka ja jugend 1900-luvun alku
  • 1920-luvun klassismi
  • Funktionalismi 1930-luku
  • Jälleenrakentamiskausi 1940- ja 1950-luku
  • Modernismi 1900-luvun loppupuolesta lähtien

Renessanssi: Pyhän Marian kirkon sakasti ja vanha hautausmaa

Tällä paikalla on ollut kirkko ainakin 1200-luvulta lähtien. Puukirkkoja on ollut useampiakin, viimeinen purettiin käyttämättömänä ja huonokuntoisena 1860-luvulla. Se oli rakennettu 1640-luvulla. Rakennus jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko rakennettiin joen toiselle puolelle 1780-luvulla.
1500-luvulla Kokemäelle oltiin rakentamassa kivikirkkoa, mutta uskonpuhdistuksen johdosta Kustaa Vaasa vei seurakuntien rahat ja rakennustyö jäi kesken. Kokemäelle valmistui ainoastaan kivinen sakasti , joka on ajoitettu 1550-luvulle. Kirkko on nimetty Pyhän Marian kirkoksi.
Sakastia ympäröi vanha hautausmaa, jolla on lisäksi kolme 1800-luvulla rakennettua hautaholvia. Pyhän Marian kirkon sakasti on rakennettu kivestä 1550-luvulla. Sakastin ikä on varmistettu 1980-luvun lopussa suoritetulla puulustoajoituksella. Puulustonäyte otettiin rakenuksen ulommista tasakertahirsistä ja kattouolirakenteista. Joensuun yliopiston denrokronologian laboratorio määritti tasakertahirsien lustojen kasvaneen vuosina 1352-1545. rakennuspuut on siis kaadettu 1500-luvun puolivälissä.  (Kirkkoherra Heikki Hämäläisen lehdistötiedote 26.1.1990)

Sakastissa on ristiholvi ja pohjoisseinällä muurattu komerokoristelu. Sisäovi on takoraudasta ja ikkunoissa on taotut ristikot. Lattialle on valettu betoni ilmeisesti 1960-luvulla. Paanukatto on tervattu. Rakennusta on käytetty 1800-luvulla hautaholvina, mutta nyt se on tyhjillään.

1700-luvun rokokoo: Kokemäen kirkko

Pitäjän vanha puukirkko korvattiin nykyisellä kivikirkolla vuonna 1786. Tornillinen pitkäkirkko rakennettiin Ruotsin intendentinkonttorin piirustusten mukaan, jotka olivat yli-intendentti C.F. Adelcrantzin 1778 allekirjoittamat. Kirkon länsitorni päättyy tyypilliseen barokkikupuun ja lanterniiniin. Vuonna 1886 kirkko laajennettiin ristikirkoksi lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin laatimien piirustusten mukaan. Suuri korjaustyö suoritettiin 1936 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla.
Hautausmaa sijoitettiin kirkon ympärille Suomen sodan jälkeen. Kirkkomaata laajennettiin 1830- ja 1860-luvuilla. Kirkkomaan vieressä sijaitsee vuonna 1836 rakennettu harmaakivinen pitäjänmakasiini, joka sisustettiin 1936 kolme kerrosta käsittäväksi maatalousmuseoksi. Kirkon pohjoispuolella on harmaakivinen paarihuone 1880-luvulta.

Lue lisää rakennusperinnöstä ja aikakausista rakennusperinto.fi -palvelusta.

1800- luvun alun empire: Harju

Harjun kiinteistö on lohkottu Ala-Haapion tilasta vuonna 1921, mutta rakennukset ovat huomattavasti vanhempia. Asuinrakennukset on tehty jo ennen viereistä kansakoulua, joka on rakennettu vuonna 1877. Harringin talossa toimikin poikien koulu ennen varsinaisen koulurakennuksen valmistumista. Tytöt saivat opetusta ns. valkoisessa rakennuksessa, joka on sittemmin purettu.
Talossa asuttiin vielä 1970-luvulla, mutta myöhemmin se oli vuosia tyhjillään.
Kiinteistö oli pitkään seurakunnan omistuksessa ja siinä toimi mm. lähetyskahvila. Talossa järjestettiin myös taidenäyttelyitä kesäisin. Nyt asuinrakennukset on myyty yksityiselle. Rakennus on säilyttänyt hyvin empirevaikutteensa, vaikka siihen on lisätty joitakin listoja 1800-luvun lopullakin. Pohjaratkaisu on paritupatyyppinen ja sisätilat ovat säilyneet hyvin listoineen, ovineen ja kaakeliuuneineen.

Lue lisää valistuksen ja klassismin kaudesta rakennusperinto.fi -palvelusta

1800-luvun lopun uusgotiikka: Pyhän Henrikin kappeli

Pyhän Henrikin kappeli sijaitsee paikalla, jossa arvellaan sijainneen muinaisen Teljän kauppapaikan. Myöhemmin alueella on sijainnut Ylistaron ryhmäkylä, joka oli Kokemäen suurin taajama vielä 1800-luvulla. Paikkaan on jo vuosisatojen ajan liitetty Piispa Henrikiin liittyvä legenda, jonka mukaan Henrik olisi saarnannut ja yöpynyt rakennuksessa 1100-luvulla. Aikalaistodisteita asiasta sen enempää kuin itse piispastakaan ei ole. Pyhän Henrikin legenda on kirjattu ylös 1200-luvun lopulla, mutta siinä ei mainita Kokemäkeä. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti Kokemäellä sijainneesta pyhiinvaelluskohteesta on 1600-luvun alusta.

Saarnahuonetta pidetään Suomen vanhimpana puurakennuksena ja kappelia Suomen ensimmäisenä paikallismuseona, jossa tosin on vain yksi esine. Myös kappelia ympäröivä Chiewitzin suunnittelema puisto on varhaisimpia yleisiä puistoja maaseudulla. Kappeli on yksi varhaisimmista uusgoottilaisista rakennuksistamme.

Lue lisää uugotiikan kaudesta rakennusperinto.fi -palvelusta

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kertaustyylit: Rantamaa

Kiinteistö on lohkottu Ala-Haapiosta vuonna 1926. Myöhemmin siihen on liitetty rannasta ns. kätilön asunto ja vanha uittotupa. Kokemäenjoki oli tärkeä tukinuittoväylä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tulkkilan kohdalla jokivarressa oli tukkipuomeja ja muita uittoon liittyviä rakenteita. Uittotupa on viimeisiä jäänteitä tästä historian vaiheesta.

Axel Erikssonin talo

Osa vanhaa puu-Tulkkilaa on kelloseppä ja valokuvaaja Axel Eriksson on rakennuttama talo vuosilta 1890-1900. Alin kerros on aina toiminut liikehuoneistona ja yläkerrassa on ollut asunto. Alunperin rakennus on ollut satulakattoinen, mutta muutettu 1920-luvulla mansardikattoiseksi. Kadunpuolelle on vaihdettu näyteikkuna ilmeisesti 1960-luvulla. Talo on maalattu Tikkurilan maalitehtaan 1970-luvulla Tulkkilaan laatiman maalaussuunnitelman mukaan. Alkuperäinen väri oli vaaleamman ruskea.

Erikssonin jälkeen talossa toimi vaatturi Vilho Aaltosen vaatetusliike 1950-luvun alkuvuosiin asti. Hänen jälkeensä rakennuksessa toimi kelloseppä Kallioniemen liike 1960-70-lukujen vaihteeseen. Maija Ikalan valokuvaamo toimi kiinteistössä 1980-luvulle asti, minkä jälkeen talo oli hetken tyhjillään. Teljän kuvakeskus toimi talossa muutaman vuoden ja sen jälkeen nappi- ja nauhatukku. Vuodesta 1999 talossa on toiminut tilitoimisto Konttorimyyrät.

Kätilön talo

1800-luvun lopulta peräisin oleva pieni kätilön asuinrakennus on myös Rantamaan tontilla.

Uittotupa

Harvinainen 1800-luvun lopulla rakennettu uittotupa on rakennettu tukkilaisten taukotuvaksi 1800-luvun lopulla.

1900-luvun jugend: Rohtola

Rohtola on hyvin säilynyt, edustava ja historiallisesti todistusvoimainen jugend-tyylinen apteekkirakennus Tulkkilan keskustassa. Osa vanhan Tulkkilan harvinaistunutta rakennuskantaa. Kiinteistö on lohkottu Yli-Kilkusta. Rakennus on valmistunut vuonna 1908 ja siinä toimi Tulkkilan apteekki. Apteekin siirryttyä Liikekeskukseen talossa toimi mm. Säästöpankki, Autokoulu J. Heurlin, Hotkis-grilli ja Rättimarket. Nyt siinä on toiminut jo pitkään Ylisen huonekaluliike.

1900-luvun jugend: Vanha yhteiskoulu (Ala-Haapio)

Rakennuksen vanhin osa on entinen Heiskan talon päärakennus, joka on siirretty rantaan kunnanlääkärin asunnoksi 1890-luvulla. Talo oli apteekkari Forseliuksen omistuksessa ja siinä asuivat Kokemäen ensimmäiset kunnanlääkärit Rapola ja Wetterstrand.

Kokemäen yhteiskoulu päätettiin perustaa vuonna 1907 ja vuonna 1908 kannatusyhdistys osti koulutaloksi tämän rakennuksen. Sitä laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1910 ja toisen kerran 1917.

Vuonna 1955 valmistui uusi tiilinen koulurakennus, minkä jälkeen vanhassa koulussa toimi kansalaiskoulu ja toisessa päässä käräjätalo. Kansalaiskoulu yhdistyi 1970-luvulla peruskouluun ja käräjätalo toimi talossa vuoteen 1987. Tämän jälkeen rakennus oli lähinnä yhdistysten käytössä ja juhlasalissa toimi elokuvateatteri. Vuonna 2000 vanha yhteiskoulu kunnostettiiin ja nyt siellä on mm. kaupungin valtuustosali.

Arkkitehtuurin vaiheita

Talo on vanhimmilta osiltaan 1800-luvun lopulta oleva lääkärinasunto. Vuonna 1908 siitä tuli Kokemäen yhteiskoulu. Taloon mahtui aluksi kolme luokkaa, sisäänkäynti oli joen puolelta. Koulu kävi pian ahtaaksi ja vuonna 1910 arkkitehti Wivi Lönn teki taloon laajennussuunnitelman. Lönnin suunnitelmassa taloon tehtiin länsipäähän poikittain juhlasali ja kaksi luokkahuonetta sekä tilava eteinen ja pukuhuone. Sisäänkäynnit olivat joen puolelta vanhaan osaan ja Tulkkilantien puolelta uuteen osaan.
Vuonna 1917 tarvittiin taas lisätilaa ja nyt laajennussuunnitelmat laati arkkitehti Onni von Zansen. Tässä vaiheessa koulusta tuli kaksikerroksinen ja sitä myös levennettiin joelle päin. Talo maalattiin vuonna 1922 ja peltikatto tehtiin vuonna 1929. Muutostöitä on tehty ainakin vuosina 1948- 49. Seuraavaa kunnostussuunnitelmaa alettiin tehdä samaan aikaan, mutta lopulta päätettiin tehdä uusi tiilinen koulurakennus toiseen paikkaan.

Wivi Lönnin laajennusosa muutettiin käräjätaloksi, muualla jatkui vielä koulutoiminta kansalaiskouluna. Vuonna 2000 Eija Hesso laati talolle entistävän korjausuunnitelman.

1920-luvun klassismi:

Puolimatka

Puolimatkan tila on lohkottu Yli-Kilkusta vuonna 1916. Asuinrakennus on valmistunut 1920-luvulla ja se on toiminut mm. Tulkkilan koulun asuntolana.

Kokemäen Seuratalo

Kokemäen Nuorisoseura perustettiin vuonna 1896. Alkuaikoina se kokoontui Krootilassa puuseppä Branderin talossa. Vuonna 1905 perustettiin Kokemäen Suomenmielisten seura, myöhemmin Kokemäen Suomalainen Seura. Tämän yhdistyksen aloitteesta rakennettiin Kalliopohjalle kokoontumis- ja juhlatilan, jonka vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1908. Komea rakennus ehti palvella käyttäjiä vain 10 vuotta, sillä se paloi vuonna 1918. Ensimmäisen maailmansodan aikana taloon oli majoitettu venäläisiä sotilaita. Heidän lähtiessään Kokemäeltä tammikuun alussa 1918 rakennus syttyi tai sytytettiin palamaan.

Kesällä 1929 kutsuttiin Kokemäen nuorisoseuran toimesta koolle kokous, jossa päätettiin uuden seuratalon rakentamisesta. Materiaaleja saatiin paljon lahjoituksena ja rakentaminen oli muutenkin suuri talkootyöponnistus. Uusi Seuratalo rakennettiin samalle paikalle kuin vanha. Seuratalon rakennustyöt alkoivat 7.7.1931 ja se valmistui jo 19.12. saman vuonna. Pääurakoitsijana oli rakennusmestari K. A. Lehtinen Kauvatsalta. Perustus- ja pohjakerrostöistä vastasi rakennusmestari Atte Eränen Kokemäeltä. Kirvesmiehiä oli töissä noin 25. Jo seuraavana vuonna siellä järjestettiin Satakunnan laulujuhlat. Talossa oli ravintola ja suuri juhlasali, jossa oli näyttämö. Ravintolanpidosta vastasi alkuaikoina Lotta Svärd järjestön paikallisosasto. Myöhemmin kahvilanpito on kuulunut eri järjestöille mm. KK-V:lle.

Syksyllä 2001 Kokemäen Seuratalo tuhoutui tulipalossa lähes kokonaan. Hirsiseinät kuitenkin säilyivät pystyssä ja melko pian paikkakunnalla päätettiin rakentaa talo uudelleen talkoilla. Keskeisenä toimijana ja primusmotorina uudelleenrakentamisessa toimi Pekka Tammi. Rakentaminen vaati jälleen lahjoituksia ja talkootyötä. Talo rakennettiin vanhan mallin mukaan ja se on nyt ahkerassa juhlakäytössä. Toiminnasta vastaa Kokemäen Seurataloyhdistys ry.

Rakennus on tyyliltään klassistinen, hirsirunko on vuodelta 1931. Vuonna 2001 sattuneen tulipalon jälkeen talo rakennettiin uudelleen vanhan mallin mukaan. Alkuperäistä materiaalia ei kuitenkaan ole muuta kuin hirsirunko.

Juustola

Vuodesta 1890 vuoteen 1909 Tulkkilassa toimi Kylä-Pertolan maalla nk. Teljän meijeri. Puurakenteinen Teljän meijeri ehti muuntua kylämeijeristä yhtiömeijeriksi, kunnes sen tilalle rakennettiin massiivisista kiviharkoista Kokemäen osuusmeijeri vuonna 1909. Uutta meijerirakennusta laajennettiin vuonna 1926.  Kokemäen Osuusmeijerin toiminta oli vilkasta ja vuonna 1920 osuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa päätettiin rakentaa juustomeijeri. Piirustukset tilattiin Keskusosuusliike Hankkijalta ja rakennusurakasta vastasi rkm K. E. Ojanperä. Rakennus valmistui 14. helmikuuta 1921 ja seuraavana päivänä tehtiin ensimmäinen juusto.

Vuonna 1936 juustomeijeriä laajennettiin. Yläkertaan tuli toistakymmentä asuinhuonetta sekä meijerin konttorihuone tulenkestävine holveineen. Urakasta vastasivat rkm Atte Eränen ja J. A. Helminen, valvojana oli rkm Matti Ojanperä.

Tulkkilan juustola toimi alkuperäisessä käytössään 1970-luvun alkuun asti, jolloin meijeritoiminta loppui. . Meijeri purettiin vuonna 1980. Kiinteistö siirtyi kunnan omistukseen ja siinä toimi 1970-luvun lopulla nuorisotilat. Myöhemmin rakennus oli pitkään tyhjillään ja siellä oli myös uhkaava tulipalo, jolloin Tulkkilantien puoleinen pää kärsi pahoja vaurioita. Katto jouduttiin purkamaan sammutustöitä varten ja tässä osassa onkin nyt väliaikainen aaltopeltikatto.

Juustolan takana on vanha uittotupa ja se on osa aluetta, joka muodostaa historiallisen Tulkkilan parhaiten säilyneen osan.

Funktionalismi: Suvanto

Suvanto on hyvin säilynyt, historiallisesti todistusvoimainen ja paikkakunnalla harvinainen arkkitehdin suunnittelema funkkistalo maisemallisesti merkittävällä paikalla. Talo on rakennettu alunperin hammaslääkäri Suvannon asuin- ja vastaanottotilaksi. Hän toimi talossa vuoteen 1969.

Jälleenrakennuskausi 1940-luku

Einola

Einolaan kuuluvat  jälleenrakennuskauden rakennukset Tulkkilantien varrella kaupungintaloa vastapäätä. Einola on lohkottu Yli-Haapiosta ja tuotu maarekisteriin vuonna 1949. Tontilla oli kuitenkin tuolloin jo nykyiset rakennukset. Talossa toimi vaatturi Eino Aaltosen veljen Väinö Aaltosen pitämä vaatturinliike. Myöhemmin talo on ollut asuinkäytössä.

Tuomola

Kiinteistö on lohkottu Yli-Haapiosta vuonna 1949. Ensimmäinen asukas oli taksiautoilija Tuomola. Hänen vaimonsa Tiila piti talossa valokuvaamoa nimeltä Säde 1950-60-luvuilla.  Valokuvaamoon oli oma sisäänkäyntinsä kadunpuoleisesta päädystä.

Jälleenrakennuskausi, 1950-luku:

Uusi kansakoulu, uusi yhteiskoulu

Suurten ikäluokkien tullessa kouluikään jouduttiin maaseudullakin rakentamaan isoja kouluja. Tilanpuutteen vuoksi koulua käytiin silti ajoittain kahdessa vuorossa. Uusia kouluja rakennettiin myös siksi, että koulujärjestelmä muuttui. Koululaki (1958) velvoitti maalaiskunnatkin perustamaan kaksivuotisia kansalaiskouluja. Sen myötä tarvittiin lisää tilaa ja erikoisluokkia, muun muassa käsityöluokkia tytöille ja pojille sekä kotitalousluokkia keittiöineen ja pyykkitupineen. Kun yhä useampi halusi jatkaa koulunkäyntiä kansakoulun jälkeen oppikouluun, myös niiden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.

Koulurakennusten ulkoasussa näkyivät kunkin aikakauden yleiset arkkitehtuurivirtaukset.
1950-luvun koulut on helppo tunnistaa. Monet niistä muistuttavat tavallisia kerrostaloja, yleensä niissä on kolme kerrosta tai enemmänkin. Ne on muurattu tiilestä ja rapattu ja ne näyttävät jykeviltä. Väriltään ne ovat yleensä ruskeita, kellertäviä tai valkoisia.

lue lisää jälleenrakennuskaudesta (Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan museot)

Lallinmäki, kaupungintalo

Satakunnan Maakunta Oy osti nk. Kallaksen tontin ja rakennutti siihen Lallin uuden toimisto- ja painotalon vuonna 1955. Paikka tunnetaankin Kokemäellä Lallinmäkenä ja rakennuksen vieressä oli kuuluisa Lallin kuusi, jonka jouluvalot näkyivät kauas. Kuusi kaatui vuonna 2008.

Lallin jälkeen rakennuksessa toimivat Kokemäen vesihuolto Oy ja Kokemäen sähkö Oy, kunnes siihen tuli Kokemäen kaupunginvirasto 1990-luvulla. Vanhan painotalon puolella toimii Tulkkilan päiväkoti. Rakennus edustaa 1950-luvun rakennustyyliä ja on osa Tulkkilan taajaman liikehistoriaa.

rakennusperint_kierros_Tulkkila